Iho

Jokainen saa syntyessään erilaisen ihon; ohuemman, paksumman, rasvoittuvan taikka kuivan. Jokaisen iho on ainutlaatuinen. Normaali ihon toiminta on tärkeää, sillä ihomme suojaa meitä ulkoisilta haittatekijöiltä kuten auringolta, saasteilta ja lämpötilan vaihteluilta. Terveen ihon pinta on hapan ja pH n. 4-5,6.

Iho jaetaan neljään ihotyyppiin: normaaliin, kuivaan, seka- tai rasvaiseen ihoon. Näiden lisäksi usein puhutaan myös herkästä ihosta, joka ei itsessään ole ihotyyppi vaan ihon ominaisuus. Iho voi samalla olla sekä rasvainen että herkkä.

Normaali iho

Normaalissa ihossa kaikki toiminnat ovat tasapainossa. Iho on kaunis ja terveen näköinen ja ihon rakenne on sileä, tasainen ja pehmeä. Väriltään normaali iho on ”ruusuinen”. Ihohuokoset tuskin näkyvät ja ihon kiinteys ja kimmoisuus ovat kunnossa.

Kuiva iho

Kuivan ihon tunnusmerkkejä ovat karhea pinta ja hilseily. Iho näyttää samealta ja siinä voi ollan punaisia läikkiä. Iho kiristää ja tuntuu usein liian pieneltä. Ihohuokoset ovat pieniä eikä ihossa ole epäpuhtauksia. Kuivassa ihossa tali-ja hikirauhasten toiminta ei ole riittävää eikä siinä ole tarpeeksi ravintoa eli rasva-aineita. Kuiva iho yleistyy vanhetessa, jolloin iho on usein hyvin ohut ja herkkä.

Iho voi tuntua kiristävältä, vaikka kyseessä ei olisikaan kuiva iho. Pintakuiva iho kiristää usein esim. pesun jälkeen. Iho voi kaikilla ihotyypeillä olla pintakuiva. Tällaisella kosteusköyhällä iholla on jano ja se tarvitsee lisää vettä toisin kuin kuiva iho, joka tarvitsee rasvoja.

Rasvainen iho

Perussyynä ihon rasvaisuuteen on talirauhasten liikatoiminta. Iho on paksuhko tai paksu ja väriltään huono, joko kellertävä tai harmaa (samea), joskus punoittava. Ihon pinta on epätasainen, ihohuokoset laajentuneet ja mustapäitä ja finnejä on runsaasti.

Sekaiho

Sekaiho on tavallaan edellisten ihotyppien yhdistelmä, jolloin klassinen sekaiho on otsa-nenä-leuka (T-alue) alueelta rasvainen ja reunoilta normaali tai kuiva. Iho on yleensä poskilta kuiva ja saattaa
hilseillä. Ihon väri on normaali tai samea.

Herkkä iho

Usein ihon herkkyys lisääntyy iän myötä, sillä vanhetessaan iho ohenee ja altistuu helpommin erilaisille ärsykkeille. Herkässä ihossa ärsytyskynnys on alentunut ja iho saattaa kuumottaa, punoittaa, kirvellä ja kutista.

Herkän ihon hoidossa tulee välttää vettä ja alkoholia sisältäviä tuotteita sekä iho tulee suojata ulkoisilta ärsykkeiltä.

Varsinkin pohjoisilla leveysasteilla sisälämmitys ja ilmastointi rasittavat ihoamme; erityisesti suuret yht´äkkiset lämpötilojen vaihtelut häiritsevät ihon tasapainoa. Esim. muutos verisuonia supistavasta kylmästä ilmasta niitä laajentavaan kuumaan häiritsee ihon mikroverenkiertoa. Tämä näkyy ihon punoituksena ja kuumotuksena, sekä mahdollisesti katkenneina pintaverisuonina (ns. couperosa-iho).