Allergia

Mitä allergia on?

Allergia on usein koko elämän kestävä immuunipuolustuksen häiriö, joka voi huonontaa elämänlaatua. Elimistö puolustautuu sinänsä harmittomia aineita kuten siitepölyä tai ruoka-aineita vastaan. Allergia ilmenee erilaisina oireina tavallisesti hengitysteiden limakalvoilla, silmien sidekalvoilla, ihossa tai ruoansulatuskanavassa.

Allergiat näyttävät olevan elintapa- ja ympäristösairauksia. Vakavat allergiaoireet hoidetaan aikaisemmin ja paremmin, mutta lieviin oireisiin ei pidä kiinnittää liikaa huomiota. Sietokykyä on syytä kasvattaa kaikilla. Oireet voidaan saada kuriin altistumalla aiheuttajatekijöille sopivasti. Ainoastaan vakavassa allergiassa on ainoa vaihtoehto allergeenin välttäminen.

Allerginen nuha ja silmäoireet

Allerginen nuha voidaan jakaa jaksottaiseen ja jatkuvaan nuhaan. Jaksottaiselle, kuten siitepölynuhalle, tyyppioireita on aivastelu, vesimäinen erite, kutina, tukkoisuuden vaihtelu ja usein silmäoireet. Ympärivuotiselle nuhalle tyypillistä on paksumpi limaerite, usein vaikea tukkoisuus ja hajuaistin huononeminen.

Hoito

Vältetään mahdollisuuksien mukaan allergisoivia tekijöitä. Lääkehoitona käytetään antihistamiinitabletteja, jotka vähentävät liman eritystä, kutinaa ja aivastelua. Vaikeampiin oireisiin tehoavat lääkkeelliset nenäsuihkeet ja silmätipat.
Siitepölyallergisen on hyvä aloittaa lääkitys jo ennen oireita. Myös nenäkäytäviä puhdistavilla keittosuolasumutteilla ja ns. sarvikuonolla eli nenäkannulla suoritetulla huuhtelulla voi helpottaa oloa.

Allergisen nuhan hyvä hoito on tärkeää. Noin puolet siitä kärsivistä kokee nuhan ja muiden oireiden vaikuttavan elämänlaatua huonontavasti. Hoitamaton allerginen nuha lisää myös astmaan sairastumisen riskiä.

Ruoka-aineyliherkkyys

Ruoka-aineyliherkkyys on kyseessä, jos sama ruoka toistamiseen aiheuttaa oireita. Oireet ilmenevät yleisemmin iholla, suolistossa tai hengitysteissä. Tavallisimmat allergisoivat ruoka-aineet lapsilla ovat maito ja kananmuna. Maidossa allergiaa aiheuttaa maidon proteiini. Sen sijaan laktoosi-intoleranssi ei ole maitoallergia, vaan elimistö ei silloin pysty hajottamaan maitosokeria eli laktoosia.

Atooppinen ihottuma

Atooppinen ihottuma on ihon monimutkainen tulehdusreaktio. Siihen vaikuttaa mm. ihon rakenne ja sopeutumiskyky, perimä, ympäristön ärsykkeet ja infektiot. Suomessa n.15 -20% väestöstä omaa atooppisen ihon.

Atooppinen iho kuivuu helposti ja ihottuma pahenee ennalta arvaamattomasti. Tulehdus voimistuu, iho punoittaa ja kutisee. Hoitamattomana ihoalue paksuuntuu, jäkälöityy. Tulehdusta lisää raapiminen, hankaaminen, hiki ja erilaiset kemikaalit. Atooppisen ihottuman hoito on oireenmukaista eli parantavaa hoitoa ei ole.

Perushoito

Ihoa voi ja pitää pestä päivittäin. Perusvoidetta levitetään pyyhekuivaan ihoon. Yleensä kaksi perusvoiderasvausta päivässä riittää. Voide levitetään myötäkarvaan ja sitä laitetaan reilusti niin, että rasva näkyy iholla. Voiteen annetaan imeytyä ja tarvittaessa sitä lisätään. Sopiva voide löytyy kokeilemalla. Voidetta voi vaihtaa, jos se ei enää tunnu tehoavan. Usein kesäaikaan voi käyttää kevyempää ja talvella rasvaisempaa voidetta.

Tulehdusta (ihottumaa) lievittävä hoito

Atooppinen ihottuma on tulehdussairaus, jota hoidetaan kortisonivoiteilla. Ne lievittävät kutinaa, turvotusta, vetistämistä ja rakkulointia. Kortisonivoiteen käyttö aloitetaan ennen kuin ihottuma pääsee pahaksi ja sitä käytetään kuuriluontoisesti 1-2 viikkoa. Kortisonivoidetta käytetään yhtä paksusti kuin perusvoidetta. Jos ihottuma on paksua ja karstaista, on iho pestävä ja ruvet liotettava esim. keittosuolaliuoksella ennen kortisonivoidetta. Rupien läpi lääkevoide ei imeydy.

Atooppisen ihottuman tärkein hoito on säännöllinen rasvaus riittävällä voidemäärällä. Kortisonivoiteen liian vähäinen tai väärä käyttö, kortisonipelko, on yleisin hoidon epäonnistumisen syy. Kunnollisen rasvauksen ja hyvän hoidon hyötyinä ihon tulehdus lievittyy, iho pysyy kunnossa ja elämänlaatu paranee.